Cessie kävi ultrassa ja kyllähän siellä ihan potran näköinen pentue on kasvamassa. Viisi pentua laski eläinlääkäri ja kovasti toivomme, että tämä olisi lähellä myös lopullista lukemaa. Pienehkö pentue olisi tähän väliin kaikkein passelein - ja vaikkei ultraan niin ole luottamista lukumäärän osalta, niin ainakin Cessie tässä vaiheessa vaikuttaa mielestäni pienemmältä kuin Nea samoihin aikoihin, joten ihan hurjan kovasti toivotaan näin
.Cessien astuttaminen tästä juoksusta Eragonillahan kariutui kaikesta yrittämisestä ja unettomista öistä huolimatta (ensi vuoden lopulla uusi yritys, jota ei hevin päästetä kariutumaan). Varsin kiireisellä aikataululla uudeksi isäksi valikoitui "parasta mitä Suomesta oli tällä hetkellä saatavilla"
eli... tadam, pikku Pätkis (Tosselin Ou-nou Haisuli)! Pätkishän on pienehkön kokoinen, tasapainoinen, eloisa briardpoika, jonka harrastusvalikoimasta löytyy niin tottista, jälkeä, paimennusta, agilitya kuin vähän purujakin (enempi kisaurakin starttaa varmasti hyvin pian, treeneissä poika toimii kivasti). Pätkis on terve poika terveistä taustoista ja koska kyseessä on oma kasvattini, myös suvusta, jonka tunnen varsin hyvin. Molemmilta vanhemmilta löytyy ominaisuuksia, jotka täydentävät toisiaan. Hyvillä mielin jäädään siis odottelemaan tiineyden etenemistä. Tämä on selkästikin pentue, joka oli tarkotettu syntyväksi... näin päädyimme ajattelemaan ja näin jätimme asian etenemään, sillä mainittujen asianhaarojen vuoksi astutus venyi kohtuu myöhäiseen ajankohtaan (toki progeja oli otettu runsaasti ja edelleen oli ok, mutta normaalisti luomuastutuksen olisin ajoittanut jo aiempaan ajankohtaan) ja tyydyimme vain yhteen astumiseen, minkä lisäksi muutaman hutiyrityksen johdosta spermaa saattoi roiskahdella jo ennen onnistumista vähän (ja vähän enemmänkin) minne sattuu ja niin edelleen. En oikeastaan edes uskaltanut ajatella koko asiaa ennen ultraa. Uskomme siis, että näin oli tarkoitettu käymään melkein omalla painollaan. Ruu tosin oli sitä mieltä, että sen olisi kuulunut olla Cessien pentujen isä - siinä määrin se piti Sepestä huolta jo pitkään ennen juoksun alkamista ja toki jälkeenkin - ja kyllä Ruu olisi ollut myös Cessien oma valinta, jos meidän laumasta olisi valittu (ja mikä ettei, tuollainen salskea viriili nuori mies, huolehtiva ja huomaavainenkin vielä), mutta ehkä Ruun ei tarvitse tietää totuutta. Otso ja Kipi olisi puolestaan tainneet valita toisensa, jos olisi annettu (totta puhuen, voisin itsekin nähdä yhdistelmässä aika monta hyvää puolta, mutta ei se silti ole nyt suunnitelmissa ;)). Niin iloisia kuin pentu-uutisista ollaankin, niin ihan täysillä ei taida koskaan pystyä iloitsemaan. Huoli, aika isokin, on toki mielessä siitä, että kaikille pennuille löytyisi sopivat kodit - oman lauman koon kasvattaminen ei tällä hetkellä olisi kenenkään parhaaksi. Tämänkin osalta toivomme siis parasta. Cessie on ainakin selkeästi päättäväinen sen suhteen, että sen pennuista tulee maailman parhaita ja ihanimpia
ja mitäpä muuta niistä voisi tullakaan... Super-Sepen ja Pätkä-Pötkön pennuista 
.
Ei turhaa hienostelua vaan mutalätäköissä viihtyviä pentuja lienee odotettavissa (yllä Pätkä) :p
Koska kesän päivitykset on jääneet olemattomiin, niin linkitetäänpä loppuun vielä edes pari kuvasivua (vaikka kamera on koko kesän temppuillutkin ja kuvat on mitä on - tänään vihdoin kamera kävi pikahuollossa, joten katsotaan, onko jatkossa laadussa muutosta). Ensimmäiseltä sivulta löytyy Oulun/Kiimingin erkkarireissun saldoa. Tosin itse erkkarikuvat jätetään tällä kertaa väliin ja keskitytään reissun toiseen isoon antiin eli T-pentujen treffailuun. Menomatkalla Ouluun koukattiin Nivalan kautta ja käytiin treffaamassa Tenua perheineen, Kiimingissä erkkaripaikalla päästiin näkemään ihanaa Sagaa (tästä ei ole kuvia, mutta onneksi Sagasta niitä löytyy muutenkin, kiitos Sarille), Muhoksella pikku-Kirppua, Oulussa niin ikään ihanaista Teteä ja paluumatkalla Jyväskylässä vielä Aidaa (sekä toki samalla myös ou-nou pentueen Maraa, jonka viime näkemisestä tosin ei ihan yhtä pitää aikaa ollut ehtinyt kulua - kiitos Annelle tarjoiluista). Kiitos kaikille, että saatiin tulla kyläilemään ja/tai toitte tyyppejä näytille ja että muutenkin olette jaksaneet olla aktiivisia! Toiselta sivulta löytyy kuvia Ou-nou pojista Litistä, Nemosta, Juksusta ja Pätkiksestä Tampereen treffailukeikalla. Hienoja poikia hienoine kampauksineen
.Näissä kuvissa ja tunnelmissa on hyvä aamuyöstä startata perinteiselle syysreissulle kohti Ranskaa ja kukkaiskaupunki Vendomea - viikonloppuinen National d'Elevage ja pari ylimääräistä päivää ympärillä kutsuu lämpimiin tunnelmiin!
Kommentit