Joulu mennä hurahti pienemmällä valokuvasaldolla kuin olisin toivonut. Varsinaiset kolmiviikkoispotretit jäivät ottamatta ja tarkoitus oli korvata niitä joulukuvin... vaan osin toisin kävi. Mutta kohtahan on jo vuorossa neliviikkoispotrettien yrittäminen - ja pientä videonpätkääkin pitäisi tallentaa, sillä touhu ja temmellys alkaa olla jo siinä määrin valloittavaa. Kohtuullisen kilttejäkin ollaan ilmeisesti oltu, sillä lahjojakin tuli, vaikka olin todennut, että kun on sylintäydeltä koiranpentuja, niin siinä on lahjoja kerrakseen.

Pikku Kirppu

Pieniä vieraitakin on taas käynyt kylässä ja reippaasti pennut ovat ottaneet kyläilijät vastaan - ja mielissään on vierailijoista ollut Neakin

Ulos ei olla näillä keleillä ihan vielä uskallettu, joten reviiriä on laajennettu pienillä sisätilojen tutkimusmatkoilla

Eteisen kautta kuistille - lattiamateriaalin vaihdokset eivät ihmetyttäneet tätä porukkaa lainkaan ainakaan enää tässä iässä

Maitohuikat tutkimusretkellä kuuluu asiaan

 

Vessaan asti jaksoi olla hereillä vain fawn - ensi kerralla sitten...

Paitsi keskenään, leikitään jo myös leluilla jonkin verran. Pehmopallo oli ensimmäinen riepoteltava ja edelleen suosituin, mutta nyt on ollut jo yritystä ottaa suuhun muitakin. Ainakin peltitölkkiä (jota on kiva myös vierittää) ja pehmoluuta. Kyytiä ovat saaneet myös sanomalehdet, joita tänään näytettiin kuljetettavan ja sohdan laidan yli roikkuvat peitot, joista on oltu kiinnostuneita jo pidempään. Vaatteet, sormet ja varpaat nyt luonnollisesti ovat listalla myös.

Muilta osin joulunaikaan on pohdituttanut koiriin iskenyt yskä. Sikäli taas tyypillistä tuuria, että messarin jälkeenhän Otso & Cessie oli juuri tautipelon vuoksi hoidossa viikon verran. Sunnuntaina hain ne kotiin - ja maanantaina Otso alkoi yskiä! Varmuutta ei tietysti alkuun ollut, onko kyseessä vain Otsolla oleva vaiva, yskää vai jotain muuta. Heti tiistaina varasin kuitenkin keskiviikolle eläinlääkäriajan ja hyvä niin, sillä tiistai-iltana alkoi yskiä Onni. Kun Annamari sattui vielä myöhemmin tiistai-iltana laittamaan tämän linkin, niin voi sanoa, että pieni paniikinpoikanen ehti kasvaa jo vähän isommaksikin. Keskiviikkona eläinlääkäri yritti rauhoitella, mutta kirjoitti kuitenkin varalle antibiootit koko porukalle. Ja siinähän sitä olikin kirjoitettavaa ja laskettavaa, kun mukaan otettiin tietysti suurimpana huolena ollut pentupoppookin. Yskimään alkaneet on yksi kerrallaan lähteneet hoitoon ja Nea ja pennut on parhaan kyvyn mukaan yritetty pitää eristyksissä muista (vaikka myöhäistähän se periaatteessa tässä vaiheessa on), eikä Nea ole yskinytkään missään vaiheessa, mutta keskiviikkoillan ja torstain aikaan pari pentua yskiskeli ja ainakin yksi pärski. Kaikeksi onneksi niiden osalta päästiin - ainakin toistaiseksi (koputtaa puuta) - näin nopsaan, eikä sen jälkeen ole ollut oireita. Liekö siis niiden kohdalla kyse samasta vaivasta vai jostain ihan muusta, joka vain sattui ajoittumaan pelottavan sopivasti. Otsolle ja Onnille aloitettiin joulupäivänä antibioottikuurit. Eivät ne sen huonommassa kunnossa onneksi ole olleet, mutta erityisesti tässä tilanteessa yritetään ennaltaehkäistäkin yskän kylkiäisinä mahdollisesti tulevat bakteeritartunnat. Oodi on yskähdellyt jokusen kerran, Bertta ihan yksittäisiä kertoja, Piikki, Cessie ja Keltsi puolestaan näyttävät ainakin toistaiseksi säästyneen taudilta. Eipä voi kuin toivoa, että kaikki paranevat pian ja että selvisimme säikähdyksellä.

Episodin seurauksena en ole toistaiseksi uskaltanut ottaa hoitoon myöskään Nessaa. Pipsa & co lähtivät pariksi viikoksi Thaimaan lämpöön ja pikkutytön oli tarkoitus tulla meille siksi aikaa. Pieni hätä ehti iskeä siitäkin, kun matkaanlähtö oli sunnuntaina ja juuri joulunpyhien aikaan selvisi, että tuo tauti taitaa olla tarttuvaa laatua... Kaikeksi onneksi Piia suostui ottamaan Nessan Aian seuraksi - suurkiitos vielä! - ja nyt odotellaan ja katsotaan,  miten tuon taudin kanssa käy ja uskaltaisiko Nessan meille jossain vaiheessa ottaa. Kovasti mielellänihän sen tietysti ottaisin, kun pikkuiseen olisi kiva tutustua paremminkin.

Huomenna onkin taas edessä vähän ex-tempore jännät paikat ja uudet suunnitelmat. Ehkä niistäkin lisää jossain vaiheessa.