Kaksiviikkoiskuvia ei ipanoista nyt saatu napattua (lainakameralla jokunen, mutta ei ole sen laatuisia, että edes minä viitsisin niitä katsella). Onneksi viikonlopulta on kuitenkin Pian kuvat. Kehittyvät vaan niin kovaa vauhtia, että kiva olisi se omakin kamera pian takaisin saada.

Sitä odotellessa taas aamuinen pätkä pentulaatikosta ja päiväinen pätkä laajennetusta osasta Momon tullessa ulkoa (tuo sohvanalunen on mieluisa paikka niin Momolle kuin pennuillekin toisinaan).

Maanantaina pentulaatikkoon tullessani keltamusta poika otti selvästi muutaman askeleen vastaan ja näytti jopa heilauttelevan hiukan häntää ja otti selvästi kontaktia. Myös keskenään ja Momon kanssa pennut ovat sittemmin alkaneet nenätellä ja tassutella ja sosiaalista käytöstä alkaa olla ilmassa. Valloittavan ihana seurailla pikkuisia, nukkua ei taas juuri malta.

Ohjelmassa on ollut myös ensimmäinen madotus, joka sujui joutuisaan. Helpostihan nuo nielevät, mitä kielelle pistää. Viimeistään ensiviikolla alkuviikosta aloitellaan jauheliha-kananmunankeltuaismössön maistelu - vähän sen mukaan, miten painot kehittyvät. Jos hyvin, niin ei kiirettä.