Jo viime viikon lopulla messarireissujen yhteydessä pääsin moikkaamaan pikkuista Suomeen juuri ennen paukkupakkasia kotiutunutta Elouche del Pata Vientoa aka Nessaa. Vasta tämän viikon briardtreeneissä sain kuitenkin muutaman räpsyn nappaistua terhakasta pikkuneidistä. Aurinko ei ikävä kyllä juuri säteitään kuvauksen avuksi luonut, mutta saanen esitellä:

Aikas kivasti syttyi leikkimään ilman isompia innosteluja pakkasesta ja vilusta huolimatta.

Välillä lämmiteltiin Pipsan sylissä

Ja moikattiin vähän Juksua

Vaikka pakkanen oli jo laskenut, oli sää aukeiden ympäröimällä tuulisella kentällä hyytävä, joten treenailut jäi aika vähiin ja kuvaamiset oli sitäkin hankalampia. Kuitenkin pari Juksun kuvaa:

Ihan näin paha häiriötreeni tais olla vähän liikaa viis ja puolikuiselle

Leikkimään pääsivät myös veljekset:

Juksu & Keltsi

Veljekset saivat seurakseen myös Ätsiin - joskin siinä vaiheessa eivät sormet enää jäätymiseltä toimineet kameran käytön vertaa

Nean pennut alkavat myös olla jo ihan oikeita koiranpentuja. Muistaessa merkitään ylös, että maanantaina poistettiin Nealta tikit ja sen jälkeen Nea on ollut jo jokusen kerran yhdessä Keltsin kanssa - muiden kanssa päästetään vähän myöhemmin - ja on käyty myös pienillä metsälenkeillä rinteen kapuamisineen. Hirvittävän laihahan Nea on suurista ruokamääristä huolimatta. Lisäksi turkki on aika vinhan näköinen, kun mahanalus ja reisien sisäpinnat on ajeltu ja lisäksi karvanlähtö on aikamoinen. Kun nisät ovat myös valtavat, täytyy ulkoillessa olla varsinkin kylmän suhteen vähän varoivainen.

Perjantaiaamuna yövuorosta palatessani pennut olivat ensimmäistä kertaa selkeästi touhukkaina ja ympäristöäkin havainnoivina (loppuviikosta ovatkin ensimmäisen kerran olleet yksin Nean seurassa pidempiä aikoja). Pieniä leikinalkeitakin jo tapailtiin. Viikonlopun aikaan kaikki tämä sosiaalinen kanssakäyminen on vain lisääntynyt ja vaikka pennut edelleen nukkuvat paljon, ei niiden hereilläoloaikana muuta malttaisikaan tehdä kuin tarkkailla pikkuisia tai seurustella niiden kanssa. Lelujakin jo vähän innostuivat maistelemaan - toki lähinnä ympäristöön tutustumismielessä. Pentulaatikosta kömmitään jo pois ja jokunen osaa nousta reunaa vasten seisomaan. Innokkain laatikosta kömpijä taitaa olla merkkaamaton poika, joka muutenkin on tässä vaiheessa hyvin kiinnostunut ympäristöstään ja hakee sosiaalista kontaktia - toki muutkin jo ovat aloittaneet syliinkiipeily-yritykset. Huomenna poistetaan laatikosta ulostuloaukon puoleinen turvalauta ja ostetaan lattialle lisää kylppärinmattoa (lämmikkeeksi ja tukevammaksi alustaksi - on myös helppoa siivota pissojen ja muiden osalta), niin saavat pennut vähitellen käyttöönsä koko keittiön.

Aukosta kömpijät

Vielä on askeleet laatikon ulkopuolella varovaisia - paitsi jos äippä on näköpiirissä