Kuvan mukaisesti olis mennä viikolla voinut melkein näyttää kaikelle ja kaikille takapuolta. Vaan ei kuitenkaan.

Jos edellisestä bloggailusta jatketaan siten, että perjantaina hajoaa auto (se just ostettu - hinataan siis toista kertaa parin viikon sisään korjaamolle - eikä tietenkään edes missään kodin lähellä, ei, vaan kahden yövuoron välisessä umpiväsymyksen tilassa saan keplotella kolmen koiran kanssa Nurmijärvellä moottoritien laidassa ja hankkiutua sieltä taksilla Hyvinkään asemalle junailemaan, joka sentään onneksi jossain vaiheessa muuttui hakemaan tulleeseen autokuljetukseen) ja sunnuntaina pamahtaa tietokoneesta kovalevy, niin mitä tässä voi enää sanoakaan. Kun on auto rikki, puhelin rikki, tietokone rikki, taloon tulee jo toista viikkoa pelkkää kylmää vettä, ruohonleikkuri rikki ja viidakko ympärillä, voi kai ihan oikeasti sanoa, ettei tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Ei ehdi edellisiä hoitaa kuntoon, kun jo seuraava menee. Keveämpänä myös kotiintuloennätys siivoamista odottavien neljien pissojen ja kaksien kakkojen muodossa taisi osua samaan saumaan.

Sateet on sentään toiveiden mukaan suosiollisesti kiertäneet meidät tähän asti kaukaa ja ilmat on olleet juuri toivotunlaisia ihania tuoksuvia kesäpäiviä. Ja muutahan ei voi kuin lähteä jostain kohtaa noita korjaamaan - kunhan ei tulisi uusia vanhojen sumplimista häiriköimään. Taidan siis tyytyä toistaiseksi pitämään tämän hetkisen lainapuhelimen (uudet ei kannata naskalihampaiden vaaravyöhykkeellä ja edelleen pohdin vanhan pelastamista - vain siksi, että puhelimen muistissa liikaa kaikkea "niin kovin tarpeellista"), läppäri toimii, mennään nyt toistaiseksi pelkällä sillä, vaikka kiinteää hitaampi yhteys onkin. Autokin palasi korjaamolta saatesanoin, että ko. vikojen osuminen tähän saumaan on vain huonoa tuuria, eikä siinä näyttäisi sen isompaa vikaa olevan (yritän siis uskoa niin, enkä hankkiudu siitä samoin tein eroon). Lämminvesivaraajaa on lupailtu saapuvaksi päivänä jos toisenakin, saa nähdä kuin käy. Siis eteenpäin ja seuraavat ratkaistaviksi (ennemmin tai myöhemmin)!

Ei piä valittaa, kun oikeesti tuntuu, että asiat aina vaan lutviutuu jotenkin (asioillahan on tapana selvitä), eikä voi edes keventää hympillä. Kuitenkin vain ihan pienenä häiveenä kaaoksesta: kun vielä oppisi sanomaan ei. Jos ei ihmiset itse ymmärrä olla kysymättä - edes kaaoksen vallitessa. Välillä tekis vaan mieli häipyä tavoittamattomiin ja sulkea korvat kaikelta ylimääräiseltä. Paljosta sitä on jo tyystin jättäytynytkin pois ja siitä huolimatta päivät tuppaa muutenkin jo ihan normioloissa oleen tunneista vajaita (erityisesti nyt, kolmen vähän niin kuin suunnittelematta laumaan liittyneen penikan tultua vajaan vuoden sisällä joukkoon), niin että unet jää välillä epäterveellisen lyhyiksi ja pätkittäisiksi ja tekemättä paljon sellaista, mitä pitäisi ja haluaisi. Saatikka sitten tuollaisten yllättävien kohdalla, silloin on todellakin hetkessä edessä kaaos. Jonka ehkä saa vielä jotenkin hoidettua - kaikenhan saa (kai). Mutta siinä on ihan tekemistä kyllin. Että päästään edes siihen normikaaostilaan. Sitä ei vaan aina pystyis, vaikka haluaiskin. Vaan nyt elämä tuntuu taas jo varsin helpolta, kun vertaa viikon takaiseen. Kaikki on siis suhteellista. Nämäkin.


Tää taitaa olla jo tuttu juttu - arvaa kuka mutaisine nenineen...
 


Kipi & Bertta


Ruuti


Kipi & Cessie

Kuvioita sotkemaan tuli toki myös se, että auton piti olla viikko poissa kuvioista juuri nyt. Vajaan viikon päässä häämöttää edessä kymmeneksi päiväksi reissuun lähtö ja juur ennen auton stoppia oli tarkoitus käydä otattamassa mitat autoon teetettäviä koirahäkkejä varten. Ne olisivat juur ja juur ehtineet valmiiksi reissuun mennessä - vaan nyt eivät. Nähtäväksi jää, miten koko konkkaronkka ihmisine, koirine, tavaroineen autoon saadaan ilman häkkejä sopimaan.

Tänä iltana saatiin jo sadettakin ja sääennusteet näyttää siltä, että sitä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Hyvin vetistä ja vissiin reissuun lähtöön asti. Märkää viidakkoelämää siis tiedossa jälleen. Päästäänpähän edes alta pois. Ties mitä saadaan tilalle, mutta oli märkää tai ei, niin uskoakseni ei ainakaan viidakkoa.