Blogin päivitys tuppaa jäämään aikapulan ja väsymyksen jalkoihin, muut asiat ajaa edelle. Vaan viime sunnuntaina oli taas siinä määrin mukava päivä, että onhan edes nuo kuvat saatava purettua (vaikkei laadulla pimeässä hallissa voi taas kehuakaan). Koko päiväksi oli vuokrattu Sääksjärveltä halli leikityspäivää varten (Katille kiitos maalimies ja muista järjestelyistä!) ja Nean pikkuisten kanssa kokoonnuttiin jo tuntia ennen muita pienimuotoisille pentutreffeille.

Nean pennut ovat hajaantuneet kovin laajalti ympäri maata ja tällä kertaa paikalle pääsivät Miina (jota en luovutuksen jälkeen ollut vielä ehtinyt nähdä), Hiro ja Peppi - sekä tietenkin Pyry Söpöläinen, Orange Kipinä ja Roihu Ryökäle (sellaiset kai niistä sitten voisi tulla, Pyry, Roihu ja Kipinä, vähän tosin teemoja sekoitellen, saa nähdä totunko). Unohtamatta äippä Neaa.

Olipas kiva nähdä pikkumustia - ihana kun pääsitte paikalle!

Muita nähdään varmasti taas muissa yhteyksissä, innokkaita suunnitelmia jo on, ja seuraillaan, miten kehittyvät. Aika näyttää. On kyllä kumma, miten noita välillä kovasti ikävöi ja ajattelee ihan jokaista. Erityisesti tietysti niitä, joita harvemmin näkee tai joilla tietää olevan jotain "ongelmaa". Niiden osalta, joita useammin näkee ja tietää asioiden sujuvan, on luonnollisesti aina levollisempi mieli. Aika tasaisesti vaikuttavat kuitenkin kasvaneen (ja vaikka kasvutahti vaikuttaa pennuilla aina nopealta, niin älkää olko huolissanne, ei se briardinpennuiksi sieltä huimimmasta päästä näillä ole kuitenkaan - älkääkä ainakaan ruoan laadulla yrittäkö vaikuttaa kasvuvauhtiin (ruoka on jo maltillista kasvua varten valittu), määrällä korkeintaan, joskaan siinäkään ei pidä mennä liiallisuuksiin, eikä liiallinen laihuuskaan ole mikään tavoiteltava asia pennulla, vaikka niiden on hyvä kohtuullisen hoikkia ollakin.

Paitsi kuusi Nean pentua, oli sunnuntaina paikalla myös kuusi Momon pentua. Ihailtavan aktiivisia olette!

 

Momon pojat Pätkä, Litti, Nemo, Aapo, Mara & Keltsi

Aapo (Nuuskis):

Litti (Fredrikson):

Pätkis (Haisuli):

Nemo (Muhveli):

Mara (Tuhto):

 

 

Jos tässä vaiheessa voi vielä mitään sanoa, niin hienon poikakatraan on Momo tehnyt. Ja jos niin voi sanoa, niin kokonaisuudessaan pojat vaikuttavat luonteen ja ulkomuodon osalta äitiään paremmilta (jos toki Momossa on ne tietyt asiat ja vahvuudet, mutta Gucciin yhdistyneenä näytetään päässeen siihen suuntaan, johon toivottiinkin). Toki pojat ovat vielä pentuja ja keskentekoisia ja terveys on toki myös vielä suuri arvoitus. Vaan tällä erää olemme oikein tyytyväisiä.

Pikkumustat leikin tiimellyksessä:

Hiro:

Miina:

Peppi:

Ja Pialta lainattuna pari Orangea (siis Kipinää...)  - pojat pääsi tällä kertaa vain epävirallisesti touhuamaan:

On jäänyt kokonaan mainitsematta, että Nessa on parantunut täysin ja luustokuvat näyttävät erinomaisilta. Hienompi homma - ja hieno on tyttö muutenkin:

Siinä vaiheessa, kun tämä kirjoitus on ajastettu julkaistavaksi, pitäisi laivan startata Helsingistä Tukholmaan - ja minun olla Cessien kanssa kyydissä. Cessien koko pentueen MH-kuvaus on lauantaina ja jo pentua hakiessa lupasin kasvattajalle, että yritämme päästä paikalle. Ja hienoa onkin päästä näkemään Sepen sisaruksia.

Ei voi kieltää, etteikö myös muutaman päivän hengähdystauko vain yhden koiran kanssa (tai kahden, jos otan jonkun Sepelle kaveriksi) olisi paikallaan. Viimeiset reilut neljä kuukautta on olleet "aika" rankat, niin henkisesti kuin fyysisestikin (jos sitten myös aarrepenneleitten myötä sen arvoiset). Jos vaikka saisi nukkua muutaman yön peräjälkeen ihan kunnon unet (enpä muista, koska niin olisi viimeksi tapahtunut). Kaksi yötä laivalla, kaksi hotellissa, jos sitten myös paljon ajamista. Vaan saa nähdä, miten käy. Kovasti on olosuhteet olleet reissua vastaan. Laivavarausten järkkäily meni yhdeksi sumplimiseksi, kun juuri tällä viikolla Turku-Tukholma väliä kulkevista laivoista osa on huollossa ja vuoroja jää välistä. Toisekseen Cessie tekee kaiketi ensimmäistä juoksuaan, tietenkin juuri nyt - siinä määrin normaalista poikkeavasti se on viime aikoina käyttäytynyt  (liekö tuolla osuutta myös viime sunnuntain ei ihan normi Cessieen). Saa nähdä venyisikö alkaminen nyt kuitenkin viikonlopun yli. Lisäksi auto on päättänyt tänä keväänä hajota peräjälkeen joka liitoksestaan - tuommoinen 1800 km ei ole se houkuttavin vaihtoehto tähän väliin, vaan ei ole vaihtoehtoja. 

Lisäksi harmittaa, että MH osuu juuri samalle viikonlopulle kuin Tampereella järjestettävä briardyhdistyksen luonnetesti parinkymmenen osallistuvan briardin kera.  Viimeksi samaan viikonloppuun osui Ranskan NE ja nyt tämä. Höh. Olisi ollut kiva päästä katsomaan ja talkoilemaankin. Ja jos tekisi lepotauko terää, niin samalla ahdistavat kotiin jäävät koirat ja tekemättömät työt. Niitä riittäisi. Noh, reissun jälkeen odottaa vielä jokunen vapaapäivä, joten katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi. Jälkisuunnitelmat on ainakin tähdätty ensi viikkoon. Metsissä kun on toistaiseksi ollut vielä liikaa lunta ja peltojen osalta on odotettu kunnon huuhtelevaa sadetta ja sen jälkeistä kuivumista, että päästään homeista eroon. Vaan huiman nopeasti on kevät tullut koirien aktiviteetteja ja liikuttamista helpottamaan. Kivaa.