Ei sitten päästy Vaalan leirille. Kaaosta aina välillä pukkaa.

Täytyy järkätä Teten, Kirpun & Sagan moikkausreissu johonkin toiseen väliin.

Koska ei päästy leirille, niin yritettiin tehdä edes jotain korvaavaa. Ennen kaikkea vihdoin ja viimein sain tehtyä Onnille sen ensimmäisen kunnon metsäjäljen. 

La 21.8.

Onni, metsäjälki (Paarentieltä erkanevalla sivutiellä)

Jäljelle tuli ikää noin 2-2,5 tuntia. Liekö sitten se syynä (eli aiemmat turhan tuoreita) vai joku muu (esim. fyssarikäynti, olisko se oikeasti voinut olla niin kipeä? jäljellä toki vietti on alempana, eikä peitä samalla tavoin kuin hypyissä, tottiksessa tmv.), mutta nyt meni hyvin! Jana ei ollut ihan niin suora kuin olisin toivonut ja otti takajäljen, mutta en nyt murehdi niistä lain, sillä jäljestys oli hyvää. Viisi kulmaa (3 vas, 2 oik), kolme keppiä, neljä maahan matkan varrelle piilotettua rasiaa. Pituutta jo ihan  kohtuullisesti (ei toki voittajajäljen vertaa, mutta kuitenkin). Osaa se sentään vielä (johan mä ehdin pelätä, että se on vanhemmiten menettänyt hajuaistinsa tai jotain)!

Jäljen vanhenemista odotellessa ajeltiin Ipo-klubin kentälle

  • Onni: Tais olla vuoden ensimmäinen eteenmenotreeni. Ensimmäinen miten sattuu vinoon, toinen hyvä, pitkä, nopsa ja suora. Muuta en viitsinyt ottaa, kun eilen fyssarikäynti - eteenmenossa ei tarvinnut heittää palloa tai muuten revitellä (ja hyvähän se oli jo muutenkin ottaa...).

Muitten kanssa käytettiin torstaisista ageista jääneet broilerpyörykät pois.

  • Cessie: 1. kierros: hiekkakentällä jumppaa, kokeiltiin myös vähän venytyksiä. Namilla vähän peruuttamista (loppuun niin, että olen kokonaan edessä). Vasemmalla kääntymistä/pyörimistä. Loppuun pieniä seuraamispätkiä narupallolla (hyvänen aika, miten voikin olla itselle vaikeaa, kun yritin ottaa zup zip vastaavaa sanaa käyttöön). 2. kierros: oli tarkoitus ottaa nurtsikentällä A:n alastuloja agityyliin (sitä namikipolle vapauttamista ja käskysanan yhdistämistä nokkimiseen), mutta eihän sitä pk-eteellä näemmä pystykään tekemään (ei tukirimaa alhaalla ja sen verran jyrkkä, ettei siellä muutoin pysy) - vähän muka yrietttiin silti. Loppuun vähän pikkuesteitten hyppäämistä narupallon kanssa ja pari heittoa (joutuikin vähän esine-etsintään samalla, kun pallo hukkui heinikkoon, ihan hyvä niin, aiemmin ollaan taidettkin leikkiä lähinnä hiekkakentällä tai niin lyhyellä nurtsilla, ettei ole juur kadonnut - hyvin se löytyi, kun hokasi käyttää vähän nenäänsäkin).
  • Kipi: 1. kierros: niin ikään hiekkakentällä jumppaa, venytysten kokeilua (hankalaa, joo). Namilla vähän peruuttamista ja vasemmalle kääntymistä/pyörimistä. Loppuun pikkupurutyynyllä leikkimistä - Kipi tykkäs tyynystä kovasti. 2. kierros: kun niitä A:n alastuloja ei kyennyt ottamaan (Kipin kanssa en edes yrittänyt), niin pikkupikkuesteellä muutama "hyppy" eteenmenokipolle vasta luvan kanssa lähtöä harjoitellen. Loppuun leikkiä narupallolla.
  • Ruuti: 1. kierros: hiekkakentällä kokeiltiin vähän jumppaa (ensimmäinen kerta Ruutille - säheltämistä, kun yrittää samalla touhuta muuta). Namilla muutama eteenistuminen ja vähän vasemmalle kääntymistä/pyörimistä. Loppuun  leikkiä purutyynyllä (Ruutille vaikeampi vaihtaa namista leluun kuin Kipille, mutta lopulta leikki ihan kivasti). 2. kierros: namilla eteenistumista ja vasemmalle kääntymistä/pyörimistä. Hömppimistä ja leikkiä narupallolla.

Jäljen ajamisen jälkeen nuoriso kävi ulkoilemassa jälkialueella ja kuuntelemassa samalla pauketta "läheiseltä" (tuolla metsän keskellä mikään lähellä oo) ampumaradalta - ei tuntunut kukaan reagoivan ainakaa tuolta etäisyydeltä. Mutta olipa meidän vanhassa vakipaikassa riehunut kunnon myrsky jossain vaiheessa kesää. Puita oli juurinen kumollaan ihan urakalla. Eipä ole tuollakaan tullut käytyä koko kesänä.

 

Illalla kotona odottelevien Otson, Bertan & Kepan kanssa

  • Otso: alkuun hiukan seuraamista viritykseksi (haukkui jo heti alkuunsa) ja sen jälkeen nopsasti tokon avo-luoksetuloa. Pari pysäytystä, pari läpijuoksua (olishan tuo nopeemminkin saanut pysähtyä, mutta onpahan taas muistuteltu edes mieleen tuotakin). Loppuun leikkiä.
  • Bertta: pikaviritys alkuun, sitten pikaisesti voi-luoksetuloa. Ensimmäisellä seisomaan pysäytys ja leikin jälkeen lähtö seisomasta ja maahan pysäytys. Seisominen oli sen verran hidas (ja maahanmeno myös, vaikka molemmat kohtuullisia), että otin uusika ja nyt saatiinkin parempi. Loppuun läpijuoksu ja leikkiä.
  • Keltsi: namilla istu, maahan, sivulle, ympäri, pyöri (muuten aikas kivasti, mutta toinen pyöri hankalaa). Narupallolla leikkimistä (nyt sormella korvankosketusnappi ei toiminut ihan niin tehokkaasti kuin viimeksi, piti ylettyä koskemaan useammalla sormella poskesta ;p - ilmeisesti ympyrääjuoksemisvirtaa oli niin kovasti - on se hassun tehokas moinen nappi).

Niin juu, aamulla ulkoillessa Cessie, Kipi & Kepa veti pitkään kunnon rallia ojanvieruspellolla (ja vähän muuallakin). Olipa kiva, että Kepakin pääsi oikein kunnolla juoksuun mukaan, kun se on viime aikoina jäänyt vähän ulkopuoliseksi ja saanut juoksennella ympärillä puoliyksikseen silloin, kun molemmat pikkutytöt on mukana. Bertta oli myös tomerana menossa mukana, juoksemassa ja komentamassa, mutta ei aiheuttanut ongelmaa (eikä olis kuuna päivänä voinut uskoa sen täyttävän pian 11 - ja tehneen juuri lenkit muitten poikien kanssa).

Ja sama toistui su-aamuna ojanvieuspellolla - Kepakin pääsi vetämään kunnon rallit Cessien kanssa!

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Su 22.8.

Aamu-ulkoilun jälkeen tottista narupallolla Piikin & Oodin kanssa

  • Ihan yllätyin, miten Oodi oli saman tien niin mukana hommassa - ja muisti kaiken. Ihan liian pitkä tauko ollut. Nyt innostuttiinkin sitten kunnolla ja kokeiltiin kaikenlaista. Toivottavasti ei tehty liikaa, ettei tullut kipeäksi - alkoi kyllä jo väsähtämään, kun ei vaan maltettu lopettaa. Ens kerralla vähän lyhyemmin.
  • Piikin kanssa otettiin myös vähän kaikenlaista, sivulletuloja, seuraamista, jääviä, leikkiä. Välillä ei vaan voi olla ajattelematta, kuinka paljon on mennyt hukkaan... mutta toisaalta, eihän se hukkaan ole mennyt, kun tekee mun ilokseni.

Se noutokapula täytyy kyllä ostaa. Ei niinkään siksi, että pääsisin Onnin kanssa vihdoin niitä noutoja ottamaan (tai nuorison kanssa aloittelemaan), vaan ennen kaikkea siksi, että haluan nähdä, onko Piikin nouto vielä ennallaan!

 

Tiukassa se oli, mutta sain kuin sainkin itseni illalla jälkeilemään Ylöjärven suuntaan.

  • Onnille neljä pientä janaharjoitusta Rudukselle, kaksi tien molemmin puolin. Tarkoitus oli, että toiset kaksi lähtisi janalta oikealle ja toiset vasemmalle, vaan jostain syystä ne kaikki neljä lähti sitten kuitenkin oikealle...(!). Nooh, ens kerralla sitten. Ei ne täydellisiä olleet, mutta parempia kuin aiemmin tänä vuonna. Ensimmäinen ja kolmas päättyi purkkiin, toinen ja neljäs keppiin. Ikää noin 1 h 20 min.

Onnin janojen vanhetessa nuorisolle jäljet Akun Tehtaan nurtseille.

  • Cessie: n 80 askelta, 1-3 tyhjän pätkiä enemmän kuin aiemmin. Vielä enemmän pitäis kiinnittää huomiota/miettiä, millä tuntumalla liina. Kun liina kiristyy lähtee vetämään entistä enemmän, muuten jäljestelee varsin rauhallisesti.
  • Kipi: n 70 askelta (10 varvas, 10 kanta-varvas jne, loppuun 10 varvas joissa 1-3, loppukasa pienellä palalla juustomakkaraa höystettynä). Ei ihmeempää mainittavaa.
  • Ruuti: onneton reilu 30 askeleen pätkä, kun makupalat loppui kesken. Kokonaan kanta-varvas + loppukasa juustomakkaralla höystettynä. Loppui just, kun alkoi parantumaan. Ja juur kun olin ajatellut, että Ruutin kanssa vois vaikka vähän aikaa keskittyä lähinnä tuohon jälkeen ja jättää tottikset vähemmälle, kun ei jaksa vääntää. Ens kerralla otetaan tämä takaisin ja Ruutille ensisijaisesti kunnon pituinen jälki!

Välillä vaan tuntuu, että mennään niin jaksamisen äärirajoilla (ei niinkään treenaamisen - se on pikemminkin nautinnon aihe, erityisesti kun pääsee koirien kanssa luonnon helmaan - vaan kaiken muun osalta).

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Josko huomenna mökille uiskentelemaan... Muutoin tuleekin nyt vähintään parin päivän tauko kaikkeen tekemiseen hoitokoiran myötä - tarkemmin ajatellen todennäköisesti koko viikko tulee olemaan varsin hiljaista (hyvä siis, että saatiin edes jotain tehtyä varastoon).