Ilmeisesti kotimaassa ei näe briardinpentuja tarpeeksi, niin piti lähteä Sveitsiin katsomaan... ja tällaisia reilu neliviikkoisia taapertajia siellä vuoristomaisemissa oli:

 

Pipsa nappasi yksi kaunis iltapäivä kyytiin, hurauteltiin tuohon lähilentoasemalle ja noustiin koneeseen - ja niin alkoi pikamatka kohti Sveitsiä. Aikas hurjia pikku vuoristoteitä saatiin perille päästyämme illan pimeydessä ajella, mutta muilta osin pari päiväinen sujui joutuisaan pennuntuoksussa. 

Noin neljän viikon kuluttua muuttanee yksi tällainen Pipsalle. Ja kun äippä on tällainen ja isäkin vallan mainio, niin sitä toivotaan pennultakin. Tämän yhdistelmän takana on koiria ja linjoja, joita olen pitkään ihaillut ja katsellut, kysellyt sillä silmällä (mm. pentujen emän Amifeen isää Mel Pasoa kysyin Nealle joskus aikojen alussa - ikävä kyllä Mel Paso ehti jo kuolla, ja seuraavakin ehdokas sairastua... minäkö hidas), joten kaiken tämän kotona olevan ja olleen pentutouhunkin keskellä oli ihan pakko tarttua toimeen.

Kotimaassa puolestaan satoi ensilumi viime torstaina - ja onkin pysynyt maassa siitä asti. Jäljestykset sai siis yllättävänkin aikaisessa vaiheessa stopin. Katsotaan, onko jo koko talven mittainen tauko.